eli sunnuntaipuuroa ja ahvenanmaan pannukakkua.
Hups, kun on päässyt vierähtämään edellisestä postauksesta... en selvästikkään ole blogi-ihmisiä. Täytyy vähän terästäytyä tämän suhteen ja opetella ottamaan myös hyviä ruokakuvia, joita saisi lisätä blogin kaunistukseksi. Olen joistakin teoksista ottanut kuvia, mutta eivät ole olleet ruokahalua herättäviä. Toisekseen muistan kuvauksen vasta siinä vaiheessa kun ruokaa on jo kahmittu nälästä heikkona lautasille. Mutta nyt asiaan ->
Mummolassa oli aina sunnuntaisin riisipuuroa, jota kutsuimme sunnuntaipuuroksi. Muina päivinä, joulua lukuun ottamatta, riisipuuoa ei syöty, velliä kylläkin. Minäkin päätin ilahduttaa perhettä sunnuntaipuurolla ja tein sitä muka reilun annoksen, jotta riittäisi töihin evääksi, aamupalaksi tai jotain. Puuro teki voisilmän ja luomu-ruislimpun kanssa niin hyvin kauppansa että eihän sitä enää oikein jäänyt. Pähkäillessä puuron rippeiden kohtaloa muistin lapsuuden kauhistuksen ahvenanmaan pannarin, jota mummoni myös teki yli jääneestä puurosta.
Niin, riisi pannarissa oli muksuna minusta jotain kamalaa ja vähintäänkin epäilyttävää. Mutta olen huomannut, että maut joita lapsena en voinut vastustaa, eivät välttämättä enää maistu hyvälle suussani esim. ruisleipätaikina. Tuumailin sen toimivan myös toisin päin ja oikeassa olin! Ahvenanmaan pannari oli oikein hyvää!
Nappasin tämän ohjeen kotilieden sivuilta.
Paistoajasta en tosin ole samaa mieltä alkuperäisen ohjeen kanssa, riippuu tieten uunista ja siitä kuin kypsästä tykkää. Minä paistoin pannaria noin 40 minuuttia.
Ahvenanmaan Pannukakku
Voitele uunipannulle levitetty leivinpaperi. Kuumenna uuni 225-asteiseksi.
Vatkaa munat kevyesti, lisää muut ainekset ja kaada seos pellille. Paista 225-asteisessa kypsäksi.
Ainekset:
voita tai muuta rasvaa paperin voiteluun
4 kpl munaa
5 dl maitoa
3 dl riisipuuroa, laitoin vähemmän kun ei ollut tuota 3 desiä
0,5 tl suolaa
2 rkl sokeria
1 rkl kardemummaa, oli reilun kardemummaista!
2 dl vehnäjauhoja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti