Eilen opittua...

Ei kannata kirjoittaa blogia ja keittää kananmunia samaan aikaan, ei ainakaan ilman munakelloa. Tuli 30 minuutin munia meillä.

Tämä otos on viime pääsiäiseltä

Hyvä päivä

Tänään on ollut kaikin puolin huippu päivä. Tämän kirjoittamisen jälkeen voin hyvillä mielin mennä kirja kainalossa pötköttelemään.

Tänään oli ensimmäinen päivä kamppanjoidessa ettei palellut yhtään. Mulla on ollut talvikamppeet niskassa aina Rotuaarilla ollessa, mutta aiemmin on kylmä ottanut enemmän tai vähemmän. Ehkä olen karaistumaan päin. Lämpimästä olosta siis plussaa!

Lämmöllä jään muistelemaa myös  tämän päiväisiä keskusteluja niin äänestäjien kuin kanssa ehdokkaiden kanssa. On palkitsevaa saada kiitosta työstä mitä tekee ja saada vahvistusta ajamilleen asioilleen. Vanhojen ja uusien tuttujen näkeminen on myös aina yhtä hauskaa. Vanhentunut olen kuulemma minäkin :)

Ihmisiä pohdituttaa arjen asiat, hyvä elämä koko sen kaaressa syntymästä kuolemaan. Siksi onkin kummallista että usein vaalikoneissa lapset ja vanhukset asetetaan vastakkain. Nuoret pohtivat vanhustenhoidon tilaa siinä missä opiskelua ja nuorisotyöttömyyttäkin.

Iloa päivään on tuonut onnistuneen kamppanjapäivän lisäksi rakas harrastukseni tanssi. Tanssiharjoituksissa mentiin reiluin askelin eteenpäin ja valmistumassa oleva teos alkaa tuntua todellakin kokonaiselta. (Laitan aiheesta myöhemmin lisää tietoa).

Harjoitusten jälkeen olikin ihana mennä kotiin valmiiseen ruokapöytään ja sen jälkeen ehdin vielä äänestämäänkin.

Hyvä päivä siis!



 

Vaalirahoitus

Vaalibudjetikseni näihin vaaleihin olin kaavaillut noin 2000 euroa ja aika lailla se siihen meneekin. Alustavien laskelmien mukaan rahaa menee noin 1700 euroa, joka on omaa rahoitusta lukuunottamatta Vihreiden naisten tukea, joka on vajaa 70 euroa ja tulee mainoksen muodossa. Ennakkoilmoitus vaalirahoituksestani on luettavissa Puolue-ja vaalirahoitusvalvonnan sivuilla.

Kasvishernekeitto

Tarvitset:

500 g luomuherneitä
1-2 luomusipulia, riippuu sipulin koosta ja omasta mieltymyksestä
1-3 luomuporkkanaa, riippuu porkkanan koosta
luomuvalkosipulia maun mukaan
merisuolaa
(luomukasvisliemijauhetta)
yrttejä esim: lipstikkaa, salviaa, oreganoa, timjamia, rakuunaa
musta-, mauste- ja valkopippuria
vettä


Laita herneet likoamaan edellisenä iltana raikkaaseen veteen.

Seuraava päivä:

kaada herneiden liotusvesi pois
laita herneet kattilaan, pilkottujen sipulien kera
lisää vettä niin että herneet ja sipulit peittyvät, veden määrää lisäillään sen mukaan miten sakeaa/ohutta keitosta haluaa
laita keittymään
lisää mausteet
Vihreiden naisten keittoon käytettiin: kasvisliemijauhetta, musta-, mauste- ja valkopippuria sekä yllä mainittuja yrttejä
kun keitto on keitynyt jonkin aikaa lisää porkkanat
keitä keittoa kunnes herneet ovat kypsiä ja hajoilevat, keittoaika riippuumm. herneiden lionneiduudesta
tarkista makua pitkin keittoa ja lisäile vettä/mausteita tarpeen mukaan
nauti hyvässä seurassa luomunäkkärin ja voin kera unohtamatta kunnon töräystä sinappia

 

Soppaa! Ruokaa! Soppaa!

Eilen Oulun Seudun Vihreät Naiset järjestivät luomuruokatapahtuman.

Tarjoilimme Oulun torilla 75 litraa herkullista luomuhernekeittoa kera luomunäkkileivän.
Bio-välitys  ja Vaasan leipomo toimivat sponsoreinamme. Iso Kiitos heille ja kaikille mukana olleille!

Keiton valmistimme ihan omalla reseptillä. (Laitan sen myöhemmin tulemaan, kotikokin versiona).

Mukana tapahtumassa olivat mm. Maailmankauppa Juuttiputiikki ja Luomu-Pirtti.

Idean äidit: Ritva Yrjänä ja minä

Tykki ja minä

Valmista soppaa

Olavi kuikka, ehdokas ja Juha, aviomieheni

Ehdokkaat 65 ja 38, eli Olavi ja Miia

Vasemmalta: Elina Salow, Maarit Sihvonen, Karoliina Niemelä, Katri Raudaskoski, Ritva Yrjänä, Jenni Pitko, Johanna Kesti, Satu Haapanen, Tanja Petrell

Kokonaisvaltainen esteettömyys luo hyvinvointia, osallisuutta ja työtä

 

Kirjoitimme Jouni Qveflanderin kanssa seuraavan kirjoituksen Kalevan vaalikirjoituksiin. Se julkaistiin tänään.

 

Vammaiset, pitkäaikaissairaat, seniori-ikäiset, työttömät jne. lista on pitkä, eivät ole "ammatteja" jotka tulee hoitaa neljän seinän sisään tai "siivota" pois jonnekin marginaaliin. Osallistuminen ja osallisuus kuuluvat kaikille kuntalaisille, myös edellä mainituille ryhmille.

 

Asenteet, niin omat kuin muidenkin, synnyttävät osattomuutta. Heikolla itsetunnolla on vaikea olla osallisena samoin jos toiset sulkevat ulkopuolelle, syrjäyttävät. Esimerkiksi vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat vieläkin syrjässä yhteiskunnassa, vaikka meitä on noin 10 % väestöstä.

 
 

Esteelliset tilat ovat vammaisille ja pitkäaikaisaikaissairaille yksi osallisuuden este. Osallistuminen ei ole vielä osallisuutta, mutta sen pois sulkeminen estää osallisuudenkin. Toinen osallisuuden este vammaisilla ja pitkäaikaissairailla voi olla liikkumisen vaikeus, jos taksikyydit on käytetty ja julkinen liikenne puuttuu tai sen käyttäminen on mahdotonta, on jäätävä kotiin. Myös avustajan ja/tai tulkin puute estää osallistumasta ja sitä kautta osallisuutta.

 

 Huono taloudellinen tilanne luo osattomuutta ja syrjäyttää, jokainen vähävarainen on varmasti saanut kokea sen Vammaisista vain 25 % on osallisena työelämässä. Suurella osalla vammaisista on siis keskimääräistä heikompi tulotaso ja he joutuvat elämään pienellä eläkkeellä ja erinäisillä tuilla pystymättä nousemaan tästä tilanteesta. Myös koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi.

 

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä vanhusten osallistumista ja osallisuutta tukevat esteetön rakentaminen joka ottaa huomioon eri vammaryhmät sekä esteetön, toimiva joukkoliikenne. Lisäksi tiedon tulee olla kaikkien helposti saavutettavissa. Näistä toimista olisi hyötyä ihan kaikille. Suomessa on noin 1,2 milj. yli 65-vuotiasta, joilla on valtava hiljaisen osaamisen voimavara Nuoria alle 16-vuotiaita meillä on 1,1 miljoonaa Minkälaisen perinnön ja asenteellisen sanoman me jätämme näille nuorille, joissa on meidän tulevaisuus.

 

Ennaltaehkäisevä työ, tuettu elämänhallinta, yksilön huomioon ottaminen, omien vahvuuksien kartoittaminen ja vahvistaminen ovat asioita joihin tulee tarttua ja joita meidän tulee kehittää tarmokkaasti nyt ja tulevaisuudessa. Meille kaikille kuntalaisille, ihmisille, tulee varmistaa yhdenvertaisen asema yhteiskunnassa tasavertaisena kansalaisena integroitua ja toimia omien vahvuuksiensa kautta.

Inhimillisyyttä!

Katsoin YleAreenasta Ari Lehikoisen ohjaaman dokumentin Arvo. Se kertoo sydänlapsiperheen arjesta. Ja se arki ei todellakaan ole helppoa. Erityislapsen vanhemmat joutuvat aina, enemmän tai vähemmän, kamppailemaan lastensa puolesta.

Dokumentti herätti minussa monia tunteita: surua, voimatttomuutta, vihaakin ja ihmetystä siitä mihin maailma koventuvine arvoineen on menossa. Kuka on arvokas ja kenen elämä mielekästä? Mistä perheille saisi apua?

YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäisessä artiklassa sanotaan, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Kuitenkin meillä täällä Suomessakaan, ns. sivistysvaltiossa ihmisarvo ei ole kaikille sama.

Entäpä perheiden auttaminen? Miksi ei olla järkeviä. Jos vanhempaa/vanhempia väsyttää, niin luulisi olevan kevyempiäkin ratkaisuja kuin huostaanotto. Usein on kyse niin tavallisesta asiasta kuin nukkumisesta, jos joskus saisi nukkua yön yhtäjaksoisesti. Yöhoitaja kotiin sillointällöin tulee kunnallekin huostaanottoa halvemmaksi ja on inhimillinen ratkaisu koko perheelle, samoin on siivousavun kanssa. 

Usein kuulee sanottavn, että sivistysyhteiskunnan mittari on se, miten pidämme huolta heikoimmista. Voi vain miettiä mihin suuntaan olemme menossa...