Tyttäreni mietteitä äidistään

Äitini Miia Hirsikangas-Haataja on 42- vuotias määrätietoinen perheenäiti ja vaimo. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. ruoanlaitto ja esteetön tanssi. 

Miia lähti mukaan kuntavaaleihin rakentaaksen esteettömämmän ja tasa-arvoisemman Oulun, jossa kaikilla ihmisillä olisi samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet esim. opiskeluun ja työhön. Äidin mielestä nuoria pitäisi ehkäistä syrjäytymiseltä ohjaamalla heitä jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Myös esimerkiksi pitkäaikaissairaille ja vammaisille pitäisi antaa paremmat eväät opiskeluun ja työllistymiseen. 

Miia haluaa toimia äänitorvena ja tasoittaa tasa-arvoisen elämäntien niille, jotka ovat valtaväestöä heikommassa asemassa ja vaarassa syrjäytyä. Hän haluaa, että ihmiset kohtaisivat toisensa ihmisinä rodusta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sairauksista tai vammoista riippumatta. 

Äänestäkää minun äitiäni niin rakennamme yhdessä Oulusta kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuksien kaupungin!

Rotuaarilla tavataan

Hei!

Vaalityö jatkuu vielä vajaat kaksi viikkoa.
Tänään maanantaina 27.3 olen tunnin verran (klo 16-17) tavattavissa Rotuaarin vaalikylässä.
Tuuppa jututtaa!

Sattuipas melkoisen kostea lumisade juuri minun vaalikoppivuorolleni. Ne isot valkoiset hiutaleet olivat kyllä kauniita, mutta kastelivat vaalityötä tekevän välittömästi. Säästä huolimatta tunnin aikana syntyi monta keskustelua ja muutama mainoskin lähti jakeluun. Eikä hymy hyytynyt.

Oli niin märkää, että lumiukkokin kuoli.

Tänään sunnuntaina 26.3

Hei!

Olen myös Vihreiden naisten jäsen. Tänään juonnan Oulun Vihreiden naisten vaalitilaisuuden Konst o delissä klo 15.30.-16.30. Tulehan tutustumaan osaavaan ehdokasjoukkoomme.

Katukampanjointi

Kävin tänään tunnin verran katukampanjoimassa. Meinasi ruveta palelemaan, vaikka olin varustautunut toppavaatteilla, talvikengillä, villasukilla ja pipolla. Vaalit ovat Suomessa vilpoisaan aikaan, lukuunottamatta EU-vaaleja. Olisipa kätevää, jos muutkin vaalit olisivat kesällä. Tarkenisi paremmin ja ehkä ehdokkaiden tunnistaminenkin olisi helpompaa. Nyt saa arvuutella kaulahuivien ja myssyjen seasta pilkottavia kasvoja, kuka kukin on?

Sain jaettua flyereitä ihan mukavasti, vaikka ilma olikin kostea ja kurja. Kävin myös mielenkiintoisia keskusteluja ihmisten kanssa. Keskustelunaiheet olivat laidasta laitaan; erityiskouluista korvaushoitoihin ja koiraroduista jääkiekkoon. Mielenkiintoisia kohtaamisia!

Kylmyyden lisäksi loska aiheuttaa ongelmia. On hankala kampanjoida, kun ei meinaa päästä kampanjapaikoille pehmeiden kulkuväylien vuoksi. Liikuntavammainen ehdokas joutuu ponnistelemaan ihan erilailla näin talviaikaan osallistuakseen ja tuodakseen itseään äänestäjien tietoisuuteen.

Huolehtimalla aurauksesta ja hiekoituksesta edistetään saavutettavuutta ja esteettömyyttä.

Vaalikone

Olen tässä menneinä viikkoina täytellyt vaalikoneita ja kuvannut vähän vaalivideoitakin. Kysymyksiä on laidasta laitaan ja usein niillä ei ole mitään tekemistä kuntavaalien tai kuntien päätöksenteon kanssa.

Löydät minut seuraavista vaalikoneista:

YLEn vaalikone ja galleria

Helsingin Sanomat

Kaleva

Olen Invalidiliiton ja Akson ry:n jäsen ja löydät minut myös täältä. Invalidiliitolla on myös omat vaalitavoitteet, jotka löydät tästä linkistä.
Huomenna keskiviikkona 22.3 olen tentattavissa ja tavattavissa Oulussa Oulun Invalidien yhdistyksen järjestämässä vaalipaneelissa Aleksinkulman juhlasalissa klo 16-18.

Joskus vaalikonetta täyttäessä ehdokkaasta voi tuntua tältä,
on sen verran ihmellisiä kysymyksiä valillä.

Maailman paras koulu

Muutama tosiasia henkilökohtaisesta avusta

Kirjoitin vastinetta Kalevan yleisön osastolle ja se julkaistiinkin 18.2.2017. Tässä alkuperäinen kirjoitus. Kalevassa se oli hieman muokattuna ja eri otsikolla.

Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukaista palvelua, joka on tarkoitettu vaikeavammaisille, jotka täyttävät palvelun myöntämiskriteerit. Heillä (meillä) on apuun subjektiivinen oikeus. Lain mukaan henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee Vammaispalvelujen käsikirjassa päivittäiset toiminnat toiminnaksi, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Eli yleisesti elämässä tapahtuvia toimintoja kuten: liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia ja sen hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen eli sekä asiointi esim. kaupassa, virastoissa jne. Säännöksen tarkoittamiin päivittäisiin toimiin kuuluu myös vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen.

Laki ja erinäiset säädökset määrittävät siis henkilökohtaisen avustajan työtehtäviä. Palkan määrittelevät kunnat, eivät avustettavat henkilöt, jotka toimivat työnantajina. Vammaisuus ei myöskään itsessään anna valmiuksia toimia työnantajana. Työtehtäviä ei voi oikein verrata keskenään, sillä avustettavien tarpeet ovat erilaisia, johtuen niin vammasta, elämäntilanteesta ja avustettavan henkilön valinnoista. Toisen mielestä pikasiivous kerran kuukaudessa on ok, kun taas toinen taas haluaa pyyhkiä pölyt kerran viikossa. Vertailua on vaikea tehdä ilman omakohtaista kokemusta vammaisuudesta.

Kumpi tässä yhtälössä on suurempi ongelma työtehtävät mm. siivous vai liian pieni palkka.