Perinteinen pulla

Ystävien laskiaispulla-aiheiset päivitykset facebookissa herättelivät innostuksen pullan leipomiseen. Edellisisestä pullan pyörityksestä on tainnut vierähtää jo kolme vuotta tai ehkä enemmänkin. Suorastaan rikollista toimintaa moinen saamattomuus! Mun leipomiset on keskittyneet enemmän tuonne suolaiselle puolelle: pizzoihin, piirakoihin, sämpylöihin ja leipiin. Makeampien leipomusten osalta on tullut tehtyä lähinnä pipareita, kaurakeksejä ja paholaiskakkua.

Pullat onnistui ehkä parhaiten koskaan. Olen aina tehnyt tuolla samalla reseptillä, mutta tällä kertaa lopputulos oli vertaansa vailla. Onnistumisen laitan luomun piikkiin. Kaikki ainekset sattuivat kardemummaa lukuunottamatta olemaan luomua.

Leipomisen aloitin kaivamalla uskollisen ystäväni ja ensimmäisen oman keittokirjani Ruutukokin esille. Resepti siis sieltä. Muutin ohjetta hiivan osalta, käytin siis kuivahiivaa, jota meillä ei tunnettu kirjan painamisen aikaan.

Pulla (perusohje)

5 dl maitoa
2 pussia kuiva hiivaa
1 ½ tl suolaa, taisin laittaa vaan yhden tl:n
1 ½ sokeria 1 ½
1 rkl hienonnettua kardemummaa
900 g-1 kg vehnäjauhoja
100 sulatettua voita

voiteluun kananmunaa ja päälle raesokeria

Suola, sokeri ja kardemumma laitetaan taikinakulhoon.
Päälle kaadetaan +42 asteiseksi lämmitetty maito.
Sekoitellaan vähän että sokeri rupeaa sulamaan.
Puuhaarukalla vatkaten lisätään jauhoja joihin on sekoitettu kuivahiiva.
Taikinan paksutessa vaihdetaan puuhaarukka käteen.
Voisula lisätään alustamisen loppuvaiheessa.
Vaivataan kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista ja käsistä.

Taikina kohotetaan lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi,
jonka jälkeen sen voi pyörätellä haluamsa muotoisiksi pulleroiksi.
Paistamattomat pullat kohotetaan liinan alla ja voidellaan munalla sekä koristellaan raesokerilla ennen uuniin laittamista.

Paistetaan 225 asteessa 8-10 minuuttia

Oikeudenmukaisuutta kentälle

Syntisen hyvää...

...paholaisen kakku.

En ole varma tämän reseptin alkuperästä, mutta äidiltä olen tämän muistaakseni saanut. Paholaisenkakku on hirmuisen hyvän makuinen ja ,ah, niin helppo valmistaa. Arvostan leivonnassa helppoutta, ruuanlaitto saa olla monimutkaista, mutta leipominen ei.

Tarvitaan siis kakkuvuoka jota ei tarvitse edes voidella ja seuraavat ainekset

5 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

1 tl soodaa

1 dl kaakaojauhetta

4 dl sokeria,( minulla loppui tavallinen sokeri kesken,  joten laitoin lisäksi fariini- ja ruokosokeria. Juhan mielestä kakku oli vielä normaalia parempaa tummista sokereista johtuen.)

1 tl vaniljasokeria

1½ dl voisulaa

2 dl maitoa

2 munaa

Sekoita kuivat aineet sekaisin,
sekoita maito ja munat sekaisin,
lisää maitomunaseos kuiviin aineisiin sekä rasva, sekoita tasaiseksi.
Paista 175 asteessa noin tunti.

Lapsuuden makumuistoja

eli sunnuntaipuuroa ja ahvenanmaan pannukakkua.

Hups, kun on päässyt vierähtämään edellisestä postauksesta... en selvästikkään ole blogi-ihmisiä. Täytyy vähän terästäytyä tämän suhteen ja opetella ottamaan myös hyviä ruokakuvia, joita saisi lisätä blogin kaunistukseksi. Olen joistakin teoksista ottanut kuvia, mutta eivät ole olleet ruokahalua herättäviä. Toisekseen muistan kuvauksen vasta siinä vaiheessa kun ruokaa on jo kahmittu nälästä heikkona lautasille. Mutta nyt asiaan ->

Mummolassa oli aina sunnuntaisin riisipuuroa, jota kutsuimme sunnuntaipuuroksi. Muina päivinä, joulua lukuun ottamatta, riisipuuoa ei syöty, velliä kylläkin. Minäkin päätin ilahduttaa perhettä sunnuntaipuurolla ja tein sitä muka reilun annoksen, jotta riittäisi töihin evääksi, aamupalaksi tai jotain. Puuro teki voisilmän ja luomu-ruislimpun kanssa niin hyvin kauppansa että eihän sitä enää oikein jäänyt. Pähkäillessä puuron rippeiden kohtaloa muistin lapsuuden kauhistuksen ahvenanmaan pannarin, jota mummoni myös teki yli jääneestä puurosta.

Niin, riisi pannarissa oli muksuna minusta jotain kamalaa ja vähintäänkin epäilyttävää. Mutta olen huomannut, että maut joita lapsena en voinut vastustaa, eivät välttämättä enää maistu hyvälle suussani esim. ruisleipätaikina. Tuumailin sen toimivan myös toisin päin ja oikeassa olin! Ahvenanmaan  pannari oli oikein hyvää!

Nappasin tämän ohjeen kotilieden sivuilta.


Paistoajasta en tosin ole samaa mieltä alkuperäisen ohjeen kanssa, riippuu tieten uunista ja siitä kuin kypsästä tykkää. Minä paistoin pannaria noin 40 minuuttia.


Ahvenanmaan Pannukakku

Voitele uunipannulle levitetty leivinpaperi. Kuumenna uuni 225-asteiseksi.

Vatkaa munat kevyesti, lisää muut ainekset ja kaada seos pellille. Paista 225-asteisessa kypsäksi.

Ainekset:

voita tai muuta rasvaa paperin voiteluun

4 kpl munaa

5 dl maitoa

3 dl riisipuuroa, laitoin vähemmän kun ei ollut tuota 3 desiä

0,5 tl suolaa

2 rkl sokeria

1 rkl kardemummaa, oli reilun kardemummaista!

2 dl vehnäjauhoja

Helppoa ja hyvää

Yksinkertaisista raaka-aineista syntyy maukasta ja ravitsevaa arkiruokaa edullisesti. Tässä oma kokeiluni tältä viikolta.


Raaka-aineet

1/4 kaalia
1 iso porkkana, tai muutama pienempi
1 tölkki chilillä maustettua tomaattimurskaa
1 dl punaisia linssejä
1 pieni purjo
1 punainen paprika
1 kasvisliemikuutio
valkosipulia
öljyä
yrttejä
vettä

Raasta kaali ja porkkana karkeaksi raasteeksi.

Pilko valkosipuli, paprika ja purjo.

Kuumenna isossa kattilassa reilusti öljyä ja paista siinä kaalia, porkkanaa ja valkosipulia, EI saa ruskistua!

Lisää paprika, tomaattimurska, linssit, yrttejä ja liemikuutio sekä vettä niin että ainekset peittyvät juuri ja juuri.

Anna hautua kannen alla kunnes melkein kypsää, tarkkaile nesteen määrää ja lisäile vettä jos vaikuttaa liian kuivalta, (tästä voi tehdä pataruuan tai keiton säätelemällä nesteen määrää), lisää purjo ja tarkista maku, lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.

Kypsennä loppuun.

Nauti!

Esteettömät ja viihtyisät tilat kortilla

Jokin aika sitten Oulun vihreistä nuorista oltiin minuun yhteydessä. He kysyivät minulta tietäisinkö Oulusta kivaa ja esteetöntä paikkaa, jossa järjestää Punkkua ja Politiikkaa tilaisuus. Paikan tulisi siis olla esteetön baari/ravintola, joka ottaisi vastaan poliittisen keskustelutilaisuuden perjantai-iltana.

Minun täytyi tosissani miettiä ja kaivella muistisopukoita ja tulin siihen tulokseen, että ei Oulussa ole kovin montaa baaria,ravintolaa tai kahvilaa, jossa olisi sekä esteetön sisäänkäynti että inva-wc. Suurin osa näistä muutamista esteettömistä paikoista ovat ketjuihin kuuluvissa hotelleissa ja ravintoloissa.

Eräs paikka olisi ollut sopiva tilaisuudelle ja täytti kaikki kriteerit, mutta perjantai-ilta ajankohtana ei sopinut tälle ravintolalle. Harmi. Niinpä Punkkua ja Politiikka- tilaisuus jouduttiin järjestämään taas kerran esteellisissä tiloissa.

Viivin kauhistus;)

Tyttäreni on tottunut kasvissyöjä, mutta osa kasviksista ei sitten uppoa millään. Yksi näistä neidin inhokeista on minun suosikkini ruusukaali. Ajattelin, että se maistuisi paremmin jossain muun ruuan seassa, mutta ei onnistunut salakavala piilottelu yritykseni. Muulta osin ruoka oli Viivinkin suuhun sopivaa. Löysin Marianne Kiskolan ja Sanna Miettisen Tofu kirjasta tämän värikkään padan reseptin , jonka muokkasin kotoa löytyvien ainesten ja omien mieltymyksien mukaan ja hyvää tuli.


näitä tarvitaan

sipuli
pätkä purjoa
5 valkosipulin kynttä
7 perunaa
550 g ruusukaalia
paketti savutofua
2 tomaattia
tölkki tomaattimurskaa
juustoraastetta
mustapippuria
yrttejä maun mukaa
ripaus sokeria
suolaa

valmistus

pottukuutiot ja ruusukaalit keitetään melkein kypsiksi

sipulit kuullotetaan ja siirretään syrjään pannulta, joka saa olla suuri kokoinen

tofukuutiot ruskistetaan

lisää pannulle sipulit, kuutioidut tomaatit ja murska

mausta mustapippurilla, suolalla ja mm. oreganolla, basilikalla, rosmariinilla tms.

lisää ripaus sokeria

anna kiehua n. 10 minuuttia

tarkista maku

laita kastike uunivuokaan, lisää pottukuutiot ja ruusukaalit

sekoita ihan vähän

juustoraaste päälle

uunissa 225 kunnes pinta on kauniin ruskea


Alkuperäisessä ohjeessa tofua oli kaksi pakettia ja tommaattimurskan sekä tomaatin tilalla paseerattua tomaattia ½ litraa. Kastikkeeseen olisi kuulunut mausteeksi myös balsamiviinietikkaa, mutta omastani sen unohdin.